Elämänkaarelta elämänsillalle
Toisinaan itse kukin, tallustaessaan eteenpäin omia polkujaan, pysähtyy. Sekä metsäpolulla että elämänpolulla voi tulla mieleen ajatus siitä, missä nyt ollaan. Jos sijainti on kadoksissa tai sitä pitää tarkentaa, yritetään etsiä tuttuja kiintopisteitä. Metsässä silmä tekee havaintoja puista, kivistä, maaston muodosta tai taakse jääneestä polusta. Elämänpolulla mieli etsii kiintopistettä tämänhetkisestä tunteesta, kokemuksista ja menneestä. Kummassakin tapauksessa jo tapahtunut antaa vahvistusta siihen, miten jatkaa kulkua. Mitä on edessä? Onko turvallista jatkaa näin, ja miltä polkuni näyttää edessä kohoavan mäen jälkeen?